Kun pienenä olin mummuni kanssa katsomassa vanhojen tansseja ja ihailemassa niitä prinsessamekkoja, en osannu kuvitella niitten järkkäämisen olevan jatkuvaa draamaa.
Vanhat on siis 14.2 ja niihin valmistava kurssi alkaa marraskuun lopussa. Oon venannu ja venaan edelleen sitä kun kuuta nousevaa. Vanhat on myös osasyy mun lukioon menemiselle:D Mun mekko on siis puoliks ostettu ja maksettu, nyt vaan odotetaan että mun tilaus saapuis ja sitä päästäis lyhentään mulle sopivaksi.
Parina mulla on mun hieman vastahakoinen poikaystäväni. Ehkä jonkun puoli vuotta kyselin että onko se nyt varmasti okei hän nyt on mun pari ja että hän oikeesti haluis tanssia. Vastaus oli aina vähän erilainen, mutta jos keskiarvo pitää muodostaa niin vastaus oli suurimmaksi osaksi myönteinen. Nyt sitten kun tämä mun niin kovasti odottama päivä ja kurssi ois lähellä ja puku hankittuna, niin vastahakoisuutta onkin alkanut ilmaantua. Se on alkanu latistaan myös mun odotuksia, mikä ei mun mielestä oo oikein. Asialle nyt ei enää oikein voi mitään koska aikas hintava puku on jo hankittuna ja sen palauttaminen ei ollut mahdollista. Ja musta tuntuu nyt siltä että pakottaisin mun poikakaverin tanssiin. Mut ei sekään oo oikein että ensin sanotaan että kaikki on okei ja sit mielipide yht'äkkiä muuttuukin.
Mutta nyt vaan toivotaan että kaikki onnistuis ilman suurempaa draamaa ja wanhojen päivästä tulis yhtä huikee ku oon kuvitellu sen olevan:)
Kuvia mekosta tulee kun se saapuu ja sitä on pienennetty mun kokoseksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti