sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Blogger app

Huu kokeilen nyt tätä blogger appia, jonka just latasin.  Vertaan vaan tätä ja bloggerin nettisivua.

Kuvan lisääminen.
   Pitää poistua tästä kirjotus kohdasta, enkä oo varma mihin kohtaan kuva tulee. Ja kuvat mitä voin lisätä on tietty vaan niitä mitä puhelimesta löytyy.

Maalaaminen.
Koitin maalta/ valita tuota otsikkoa että voisin korostaa sen paksuntamalla sen, mutta ei onnistunut. Ja ei, en ole mikään uusiavuton mutta ei ainakaan toimi samoin kuin viestejä kirjoittaessa

Fonttikokoa ei voi muuttaa, tai en vielä ole sitä ainakaan löytänyt. Esikatselua ei myöskään ole.
Tunnisteet on helppo lisätä. Myös otsikolle on selvä paikka.

Ihan toimiva appi liikkeessä bloggaukseen. Tuo kuvien lisääminen on ehkä hankalin juttu koska kuvakokoa ei voi muuttaa eikä tiedä yhtään mihin väliin kuvat ilmestyy. Typojen mahdollisuus on suuri varsinkin jos on auto correct päällä. Mutta senhän nyt voi korjata lukemalla tekstin läpi ennen julkaisua. Mutta joo tää ny oli tämmönen nopee kokeilu, saa nähdä tuleeko appi käyttöön.

lauantai 15. helmikuuta 2014

Rinsessa päivä ^_^

Taas piitkä tauko kirjottelussa D: Ylimääräistä aikaa on ollut tosi vähän, niinkuin aina. Itsehän kouluni valitsin joten ei saisi valittaa :D

Mutta hui tässä kahden kuukauden aikana on tapahtunu jo niin paljon! Voisin yrittää tiivistää tärkeimmät tähän.

Joulu
joulu oli super kiva ja sain ihania lahjoja ja paljon sellasia mitä en oikeestaan odottanutkaan.
Eikä ne lahjat tietenkään ollut se tärkein vaan se mukava rentoutuminen, yhdessä olo ja oma aika. 
     TOP 5 lahjat (ei järjestyksessä)
-Uus kamera :3
-öljyvärit+ apuvälineet
-raha
-pehmosukat :33
-suklaa
Uusi vuosi meni myös ihan mukavissa merkeissä pojukaverin luona :3

Sitten mulla oli tossa jokunen viikko taaksepäin sellanen mitätön merkkipäivä kun 18v synttärit. No ei nyt mitättömät ollu :D Mahtavaa oli ja "aikuisena" oon kerenny oleen ny melkein kuukauden.

Mutta sitten vahnojen tanssit. Wanhat on nyt koettu ja tanssittu. Oon virallisesti nyt Wanha! Harjotukset alko sujuun loppuun päin paremmin, ja oisin vinu jatkaakin tanssimista :D Vaikkakin tunnit on ollut aina tyhmään aikaan ja sitten joidenkin tuntien lopuksi joko minä tai pojukaveri on ollut huonolla tuulella ja erimielisyyksistä on sitten saatu aikaan lieviä riitoja. Mutta niiden ei annettu haitata, ja itse asiassa ne erimielisyydet kasvatti meitä jollakin tapaa käsitteleen tollasia tilanteita kypsemmin. 

Itse wanhoja tanssittiin kahtena päivänä, eli torstaina 13.2 oli illalla vanhemmille esitys ja sitten perjantaina 14.2 oli se virallinen wanhojen päivä jolloin tanssittiin kahteen otteeseen. Mulla oli ihan hiukeen mahtavaa, ja en ois voinu kuvitella että ois voinu paremmin onnistua. Mekko oli kylläkin liian pitkä ja se sitten oli kaikkien jalkojen alla, mutta hakaneulat pelasti tilanteen :D

Torstaina oli kauhee jännitys että onnistuuko ja muistaako mitään, mutta hyvin meni ja hauskaa oli.

Perjantai olikin sitten tapahtumaa täynnä. Aamulla heti puoli 8 oli kampaaja ja sieltä piti sitten lentäen lähteä tanssipaikalle jossa alkoi 10 tanssit koulun väelle. Sitten mentiinkin koulun studioon räpsiin kuvia, paaljon kuvia. Pojilla oli myös päivän aikana omia bisneksiä ja ne katoili vähän väliä :D Puoli kahden aikaan tanssittiin viimesen kerran. Oli helpottunut mutta samalla tosi haikee fiilis. Siinä viimesen tansiin jälkeen sain poikakaverilta ruusun kiitokseksi tansseista :3 Sitten lähdettiinkin jo ruokailemaan Tammeriin, joka oli muuten tosi kaunis paikka! Mä maistoin tosi paljon uusia ruokia, ja tykkäsinkin joistain! :D Illalla lähdettiin yhteiskuljetuksella Lempäälään jossa oli meidän jatkot. Jatkot oli mahtava päätös mahtavaakin mahtavammalle päivälle! Sieltä sitten enemmän tai vähemmän sekaisissa tunnelmissa pojukaverille yöks.

Nyt on sellanen onnellisuuden ja haikeuden täyttämä fiilis. Haikeeta kun tätä oli odottanu niin niin kauan ja nyt se onkin jo ohi. Mulla käy aina niin että odotan jotain todella paljon ja sitten se onkin ohi ja tuntuu tyhjältä kun ei oo enää mitään mistä ois innoissaan tai mitä odottaa. Aina kyllä sitten tulee taas joku uus asia mitä voi innoissaan odottaa, mutta viel ei mulle oo sitä tullu. Mutta toisaalta oon tosi onnellinen siitä että kuinka täydellisesti kaikki meni ja että kuinka kivaa mulla oli. Mutta mikään tästä ei ois ollu mahdollista ilman kaikkia muita, joille oon ison kiitoksen velkaa että ne oli tekemässä tästä kaikesta niin mahtavaa.      Suurin kiitos kuuluu kumminkin mun poikakaverille joka suostu lopulta tuleen mun tanssipariks. Lähennyttiin tosi paljon harjotusten ja yhteisen valmistautumisen aikana. Joten mun olis pitäny olla se joka hankkii ruusun tanssiparille kiitokseksi, koska mulle oli ihan korvaamatonta että sain jakaa tän tärkeen asian, mulle tärkeimmän ihmisen kanssa. <3    

No nyt tuli paljon tekstiä ja lisääkin haluaisin kirjottaa mutta en usko että kukaan jaksaa määräänsä enempää lukea :D